Pikavippi ja laiskat journalistit - Arkiraha.fi

Pikavippi ja laiskat journalistit

Pikavippi


Pikavippien uutisointi jatkaa harhaanjohtavalla linjalla

Pikavippi nousi otsikoihin jälleen sunnuntaina, kun Aamulehti uutisoi, ja Kauppalehti toisti, kymmenen pikalainoja tarjoavan yhtiön pikavippien saatavakantojen nousseen keskimäärin 50% prosentilla viime vuosina. Määrä kuulostaa korkealta, mutta käytännössä vain OPR-vakuuden luottokannan kasvulla on mitään tekemistä reaalitalouden lukujen kannalta 178 miljoonan saatavakantansa kanssa. Lasketaanpa jutussa mukanaolleiden firmojen yhteenlasketut taseet:

OPR-Vakuus Oy: 178mEUR

IPF Digital Finland Oy: 50,8mEUR

Tact Finance Oyj: 46,5mEUR

Ferratum Finland Oy: 42mEUR

J.W.Yhtiöt: 39,1mEUR

Aurajoki Nordic Oy: 38,4mEUR

GF Money Consumer Finance: 35,2mEUR

Mash Finland Oyj: 33,9mEUR

4 Finance: 15,1mEUR

Blue Finance Oy: 14mEUR

Yhteensä: n. 493mEUR 

Mikäli yhtälöstä poistaa OPR-Vakuuden selvästi isoimpana yhtiönä, jää vertailussa mukanaolleiden yhdeksän muun yhtiön yhteenlasketut pikavipit noin 315 miljoonaan euroon. Tämä lähes maagiseksi väitetty kasvu muuttuu kertaluokkaa kesymmäksi, mikäli tarkasteluhorisonttia ulotetaan muihin pikavippiyhtiöihin. Yritetään seuraavaksi laittaa nämä luvut hätäisesti osaksi kokonaisuutta.

Luottomarkkinat ”pikavippien” ulkopuolella

Vertailussa mukana olevat yhtiöt edustavat ilman pankkitoimilupaa Suomessa toimivia firmoja. Olemme aikaisemmissa jutuissa yrittäneet pohtia, mikä on pikavippi tai pikalaina ja mikä ei. Pankkitoimiluvan saaneet yhtiöt myöntävät lainansa aivan samoin ulkoisin perustein kuin pikavippien myöntäjätkin. Luottopäätös perustuu henkilön netissä täyttämän hakemuksen henkilö- ja henkilökohtaista taloutta kuvaaviin tietoihin sekä luottotietokyselyyn ja tulotietojen varmentamiseen. Prosessit ovat käytännössä identtisiä kaikilla vakuudettomia lainoja, eli pikavippejä myöntävillä yhtiöillä. Rajanveto pikavippien ja muiden vakuudettomien lainojen välillä on uutisoinnissakin häilyvää.

Pikavippien määrä kasvaa pankkien ajamana

Lainaa
Tarkastellaan esimerkinomaisesti Suomessa loppuvuodesta 2015 aloittaneen Bank Norwegianin pikalainojen saatavakannan kehitystä. Kahdessa ja puolessa vuodessa pankin saatavakanta Suomessa on ehtinyt kasvaa täysin nollasta tämän vuoden toisen kvarttaalin 8 350mNOK:uun eli noin 871 miljoonaan euroon.  Pankin on siis pitänyt kasvaa noin 350 miljoonan euron vuosivauhtia. Vastaavat luvut tämän vuoden ensimmäisellä kvartaalilla olivat 7 752mNOK eli noin 808mEUR ja 2017 päättävä tase 7 049mNOK eli 735 miljoonaa euroa. Kasvua siis ensimmäisen kvartaalin aikana noin 63mEUR:a ja 135mEUR:a vuoden 2017 päättäviin lukuin verrattuna.

Yksinkertaistaen voidaan todeta, että Bank Norwegian on yksin kasvanut kaksinkertaista vauhtia samana jutun tarkasteluajanjaksona ja edelleen lähes samaa vauhtia kuin Aamulehden ja Kauppalehden jutun 9 mukana ollutta pikavippiyhtiötä vielä tänä vuonna. Bank Norwegianin saatavakanta on tällä hetkellä noin kaksinkertainen kaikkien kymmenen pikavippejä myöntäneen yhtiön taseisiin verrattuna ja kasvaa edelleen noin 270 miljoonan vuosivauhtia. Yhtiö yltänee miljardin euron saatavakantaan viimeistään ensi vuoden alussa.

Lisävertailukohtana Komplett Bank aloitti pikavippien myöntämisen Suomessa viime vuoden helmikuussa ja 2018 kesäkuun taseessa oli jo noin 130 miljoonan euron pikalainasaatavat ja tase kasvaa noin 14mEUR:n kvartterivauhtia. Neljänneksen kasvu on suunnilleen samaa kokoluokkaa kuin mitä alkuperäisessä jutussa esiintyneen Blue Financen koko 6-7 vuoden olemassa olonsa aikana kerryttämä saatavakanta.

Mikäli en itse olisi näin laiska, ottaisiin mukaan vielä Resurs Bankin, Monobankin, Big Bankin ja Instabankin Suomen pikavippien saatavakantojen kasvutahdit paremman kokonaiskuvan havainnoimiseksi.

Ajankuluksi voi lukea vaikka Arvopaperin maksumuurin takaa säästö- ja osaketärpin kuinka muuttaa pikavipit osingoiksi. Resurs Bankin hyvän kasvun ansiosta osake on toki jo jutun kirjoitushetkestä kallistunut lähes 24%:a…

 


Etusivu » Blogi » Pikavippi ja laiskat journalistit