Pikavipit kannattelivat Suomen yli laman - Arkiraha.fi

Pikavipit kannattelivat Suomen yli laman

Pikavippi

Taloussanomat julkaisi 20.9. ilmestyneessä kirjoituksessaan Olli Rehnin haastattelun, joka käsitteli laaja-alaisesti finanssikriisin jälkeistä velkarahoitteisen kasvun aikaa. Haastattelussa Rehn toi esiin korrelaation laman-ajan nousun  ja kotitalouksien velkaantuneisuuden välillä. Nyt sen on vihdoin joku sanonut ääneen. Pikavippien, kulutusluottojen ja luottokorttien rooli kasvun vauhdittajina on ollut ilmeinen. Sama velkaantumisen trendi on nähtävissä länsinaapurissamme Ruotsissa. Molemmissa maissa kotitalouksien velkaantuminen on viime vuosina ollut voimakasta.

”– Suomalaisten kotitalouksien velkaantuminen on ennätystasolla, kun käytetään mittarina velkaa suhteessa vuosituloihin. Vuosituhannen vaihteessa velkaa oli reilut 60 prosenttia, nyt sitä on 128 prosenttia, Olli Rehn sanoo.” Olemme aikaisemmissa uutisissa käsitelleet suomalaisten kotitalouksien lainamääriä historiallisesti ja niiden jakautumista eri luottolaitosten kesken.

Kotitalouksien tulot menevät enenevissä määrin asumisen kuluihin. Pienituloiset tuntevat tietysti ensimmäiseksi kiinteiden kulujen kasvun. Kuitenkin, imu kasvukeskuksiin toteutuu usein isojen taloyhtiölainojen avulla. Uusia asuntoja kaupitellaan pienillä vastikkeilla ja alkuun kahden vuoden lyhennysvapailla. Kahden vuoden jälkeen lainanhoitokulut ovat keskimääräisessä 400kEUR asunnossa jo melkoiset. Arjen menoja ja hankintoja aletaan rahoittaa luottokorteilla ja omasta lompakosta löytyvillä korollisilla rahoitusvaihtoehdoilla. Pankkilainat ja luottokortit ovat tapissa, lisäkulutus rahoitetaan viime kädessä pikalainoilla ja pikavipeillä. Kaikki ylimääräinen menee nousseen elintason rahoittamiseen. Yhtälö ei kestä takaiskuja henkilökohtaisiin tuloihin, joita huonoina vuosina jokainen ehti kokemaan. Heikköna talousvuosina elettiin kädestä suuhun ja paikattiin aukkoja luottokorteilla ja kulutusluottojen otolla. Samaan aikaan keskuspankit elvyttivät euroaluetta.

”– Elvyttävä rahapolitiikka on ollut perusteltua, jotta kyettiin välttämään syvä lama ja deflaatiokehitys. Oli tiedostettava, että sillä on omat seurauksena. Nyt on huolehdittava siitä, että kotitaloudet kykenevät arvioimaan lainanottokykynsä oikein.”

”– Suurin huoli on se, että taloyhtiölainojen avulla markkinoidaan uusia asuntoja suhteellisen edulliseen ostohintaan. Muutaman vuoden päästä yksittäisellä perheellä voi laueta sekä täysi rahoitusvastike ja nykyistä olennaisesti korkeammat korot.”

Ilman positiivista luottorekisteriä ongelma kärjistyy seuraavan laskukauden saapuessa. Ja se on jo käsillä. Euroalueen korkotason vaiheittainen nousu yhdistettynä heikkoon suomalaiseen kilpailukykyyn tulee jatkossakin aiheuttamaan shokkeja työmarkkinoilla. Nämä shokit tulevat jatkossa ravisuttamaan velallisia ennennäkemättömällä tavalla. Asuntojen totutut hintaasot ovat vaarassa, kun liian kalliista kodista on luovuttava pakon sanelemana. Velkataakka voi laukaista dominoefektin, joka menee asuntojen ja asuntolainamarkkinoiden välityksellä pankkien ytimeen. Isoista asuntolainoista voi kuoriutua roskalainoja, jotka vavisuttavat pankkisektoria. Pohjoismaiset pankit ja asuntomarkkinat ovat rahoituksen kautta sidoksissa toisiinsa.

Todentotta, finanssikriisi voi tällä kertaa alkaa yksityisistä kotitalouksista.